Vuosi: 2025

Olen Anna, 37-vuotias Helsingissä asuva geriatrian erikoistuva lääkäri. Vapaa-ajallani tykkään viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Pelaan kerran viikossa padelia kavereiden kanssa töiden jälkeen. Kesäisin lenkkeilen ja käyn välillä golfaamassa.

Valmistuin vuonna 2015 Odensen yliopistosta Tanskasta. Valmistumisen jälkeen työskentelin terveysasemalla ja myöhemmin pari vuotta sisätaudeilla. Äitiyslomalla pohdin, mihin erikoisalaan haluaisin suuntautua, ja kiinnostuin geriatriasta. Pidän siitä, että geriatriassa hoidetaan ihmistä kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että keskitytään vain yhden sairauden hoitoon.

Aloitin työni kotihoidossa Helsingissä vuonna 2023, kun päätin erikoistua geriatriaan. Minua kiinnosti erityisesti se, että kotihoidossa pääsee lähelle potilaan todellista elämäntilannetta ja pystyy arvioimaan hoitoa kokonaisvaltaisesti. Kotihoidon lääkärin työ on omanlaatuista ja eroaa tavallisesta vastaanottotyöstä.

Kotihoidon työ on monipuolista, ja työpäivien sisällöt vaihtelevat. Potilaskäyntejä tehdään yleensä aamupäivällä yhdessä tiimin sairaanhoitajan kanssa. Käyntejä on yleensä kaksi päivässä – sekä ensikäyntejä että määräaikaistarkastuksia. Käyntien jälkeen tehdään toimistotyötä, kuten kirjaamista, tiimin konsultaatioihin vastaamista ja uusien potilaiden arviointia. Yhteydenpito hoitajiin on jatkuvaa, ja puhelinkonsultaatioita tulee myös päivän mittaan.

Aikataulu on joustava, ja pystyn itse vaikuttamaan päivän kulkuun ja potilastapaamisiin. Työtehtäviä voi rytmittää niin, että toimistotyötä voi keskittää tietyille päiville. Työ on melko itsenäistä, mutta tukea ja apua saa aina tarvittaessa.

Helsingin kotihoidossa lääkäri voi toimia myös arviointi- ja kuntoutusosaston vastaavana lääkärinä. Tällöin vastuualueeseen kuuluu osaston potilaiden lääketieteellinen hoito, toimintakyvyn arviointi sekä hoito- ja jatkohoitolinjaukset. Arviointi- ja kuntoutusosastolla pidetään viikoittain moniammatillisia kuntoutuskokouksia, joissa keskustellaan potilaiden jatkohoidosta.

Helsingin kotihoidossa houkuttelee erityisesti työn liikkuvuus ja monipuolisuus. Kotihoidossa pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan laajasti, ja koen työn merkitykselliseksi. Pitkäaikaiset hoitosuhteet tukevat oppimista ja kehittävät omaa osaamista. Kotikäyntien aikana tilanne hahmottuu usein selkeämmin kuin vastaanotolla, ja päätöksiä pystyy tekemään todellisten tarpeiden pohjalta. Kotihoidossa hoitajat tuntevat potilaan yleensä hyvin, ja heidän havaintonsa ovat tärkeä osa hoitopäätöksiä.

Kollegiaalinen tuki on tärkeää tässä työssä. Helsingin kotihoidossa työskentelee paljon geriatreja, joilla on pitkä kokemus kotihoidosta. Kollegat ovat mukavia ja auttavaisia. Vaikeita potilastapauksia voidaan pohtia yhdessä tiimissä ja löytää potilaalle paras mahdollinen ratkaisu.

Kotihoito on hyvä valinta, jos etsit monipuolista, moniammatillista ja liikkuvaa työtä, jossa saa käyttää kliinistä osaamista monipuolisesti.

Järvi-Pohjanmaan sote-keskuksen lähiylilääkäri Ioannis Stogiannidis ei alun perin ajatellut päätyvänsä erityisesti johtotehtäviin saatikka edes työskentelemään Suomeen, mutta niin vain lopulta kävi.

Stogiannidis eli tuttavallisemmin Stogi muistelee hoitaneensa muiden haavereita jo esikouluikäisenä.

”Pienestä pitäen perusvahvuuteni on ollut halu auttaa muita ja ratkaista asioita.  Ja jos jotain en osaa, niin kysyn. Tavoitteena on, että avuntarvitsija saa apua. Tätä sisäsyntyistä auttamishalua voin toteuttaa työni kautta.”

Kreikasta kotoisin oleva Stogi on opiskellut lääkäriksi Bulgariassa. Kun tuli aika miettiä omaa erikoistumisalaa sekä tulevaisuuden asuinpaikkaa, heräsi vastavalmistuneelle lääkärille kiinnostus kokeilla työskentelyä ulkomailla. Vaihtoehtoina oli Saksa, Ranska, Itävalta tai Sveitsi, mutta lopulta kohteeksi valikoitui Suomi osittain hieman sattumalta.

”Yhtenä iltana soitin Suomen suurlähetystöön ja kuulin automaattivastaajan puhuvan suomea. Verrattuna muihin kieliin suomen kieli kuulosti aika melodiselta ja mukavalta, se herätti kiinnostukseni. En tosin arvannut, että se olisi niin vaikea kieli opetella”, Stogi kertaa ensikosketustaan suomen kieleen.

Suomeen Stogi tuli vuonna 2003 käytyään lyhyen suomen kielen kurssin Kreikassa. Suomessa hän osallistui ulkomaalaisille lääkäreille tarkoitetulle Lääkäriksi Suomeen -kurssille ja opiskeli kieltä lisää. Pian tämän jälkeen hän pääsi töihin leikkausassistentiksi tekonivelsairaala Coxaan Taysiin. Terveyskeskustyön Stogi aloitti vuonna 2008 tehden päivystyksiä eri terveyskeskuksissa. Tämä tie toi hänet lopulta myös Järvi-Pohjanmaalle Alajärvelle. Samoihin aikoihin hän aloitti yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen ja vuonna 2015 Stogi valittiin Alajärven terveyskeskuksen ylilääkärin virkaan.

Lähiylilääkärinä Stogille kuuluu sekä hallinnollisia tehtäviä että kliinistä työtä. Tärkeimpiä asioita mihin hän ylilääkärinä pyrkii vaikuttamaan, on hyvä työilmapiiri, johon kuuluu mm. kollegoiden kuunteleminen, työn joustavuus ja hyvä perehdytys.

”Enemmän olemme henkilökunnan kesken ystäviä kuin työkavereita”, Stogi kehuu työpaikan yhteishenkeä.

Työn joustavuus on tärkeää myös Stogille itselleen, sillä hän asuu perheineen Tampereella. Toimivat työjärjestelyt auttavat arjen sujumisessa. Stogi työskentelee kolme päivää viikossa lähityössä ja kaksi etänä, vaikka ylilääkärinä hän onkin lähestulkoon aina tavoitettavissa.

”Haluaisin olla hyvänä esimerkkinä nuorille sekä ulkomaalaisille lääkäreille”, Stogi toteaa ja toivoo, että hänen tarinansa motivoisi muita. ”Että jos tästä miehestä on tullut hyvä lääkäri, niin minustakin voi tulla”, Stogi naurahtaa.

Vastavalmistuneille lääkäreille hän haluaa viedä viestiä pienten maakuntaterveyskeskusten hyvistä puolista verrattuna isoihin työpaikkoihin.

”Kannattaa valita aluksi pieni työpaikka, pieni terveyskeskus ja työskennellä siellä vaikka pari vuotta ennen erikoistumista, jotta saa riittävästi tukea ja mahdollisuuden harjoitella paljon. Näin taidot ja rutiinit kehittyvät. Siellä myös varmasti oppii enemmän, kuin vaikkapa suuressa sairaalassa”, Stogi vinkkaa.

Lähiylilääkäri Ioannis Stogiannidis

Alkuperäinen julkaisu: hyvaep.fi

Moi! Olen Fruzsina ja valmistumassa juuri yleislääketieteen erikoislääkäriksi. Muutin Unkarista Suomeen heti lääkäriksi valmistumisen jälkeen v. 2019, ja tulin suoraan Heinolan terveysasemalle töihin, jonne ystäväni houkutteli minut jo lääkäriopintojen lopussa tekemään harjoitteluja.

Asumme puolisoni kanssa Lahdessa, josta on tosi nopea, noin puolen tunnin kulkumatka Heinolaan. Meidän terveysaseman lääkäreistä puolet kulkee Lahdesta, joten matka ei ole kyllä mikään ongelma. Osa lääkäreistä, jotka tulevat vaikka vuodeksi Heinolaan töihin, ovat ottaneet asunnon Heinolasta, josta saa kyllä todella edullisesti vuokrattua asuntoja. Täällä Heinolassa olen toiminut TK-lääkärinä nyt useamman vuoden ja suorittanut välillä erikoistumisen palveluja Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Nyt minut on juuri valittu Heinolan terveysaseman apulaisylilääkäriksi, joka on tietenkin aivan mahtava juttu!

Lääkärinä työskentely täällä Heinolassa on todella monipuolista TK-lääkärin työtä ja lääkärin toiveita kuunnellaan aina ja asiat järjestetään parhaan mukaan. Väestöhän täällä Heinolassa on valtaosin ikääntyneempää ja heillä voi olla erilaisia sairauksia iän myötä, joten se tuo myös monipuolisuutta ja haastettakin työhön. Meillä on aivan huippu ylilääkäri, jonka kanssa on todella helppoa toimia ja hän kyllä aina huomioi lääkärin omat toiveet esimerkiksi työnkuvan suhteen. On tosi mahtavaa, että sama ylilääkäri on ollut täällä koko tämän minun työskentelyni ajan ja se on myös houkuttanut olemaan täällä, koska hän hoitaa hommat niin hyvin.

Minulla oli alussa vielä vähän kielellisiä haasteita, mutta täällä oli todella turvallinen ilmapiiri olla töissä ja sain tukea ja vahvistusta koko ajan omalle osaamiselleni. Koskaan ei ole tullut täällä semmoinen tunne, että pitäisi osata kaikki heti, vaan on saanut rauhassa opetella. Nyt jälkikäteen olen miettinytkin ja ymmärtänyt, kuinka kiitollinen siitä kaikesta tuesta ja kärsivällisyydestä olen, ja kuinka suuri merkitys sillä tuella on juuri kun on vielä kliinisesti kokematon uran alkuvaiheessa.

Olen tehnyt itse vastaanottotyötä, sekä ajanvarausasiakkaita että kiirevastaanottoa. Olen tykännyt tehdä lasten-, äitiys- ja ehkäisyneuvolaa sekä koululääkärintyötä. Teemme paljon yhteistyötä hoitajien kanssa. Olen tykännyt tosi paljon juuri tästä, että olen pystynyt vaikuttamaan työnkuvaan , ja että täällä on niin joustavaa! Jos tulee vaikka oma meno kesken päivän, niin se on helposti sovittavissa etukäteen ylilääkärin kanssa.

Perustyöpäivä Heinolan TK-lääkäreillä menee siten, että tullaan töihin klo 8 ja vastaanotot alkavat 8.15–8.30. Vastaanottoajat vaihtelevat sen mukaan kuinka kokenut lääkäri on ja minkälaisesta asiasta on kyse. Uusille lääkäreille tulee pidemmät ajat tietenkin alkuun. Maanantaista keskiviikkoon meillä on kymmeneltä kahvitauko ja palaveri, jossa tapaamme toisemme ja juttelemme kevyemmin työasioista. Torstaisin klo 8 alkaa aamupalaveri ja perjantaisin kuuntelemme yhdessä aamuluennot.

Meille on aina ollut tärkeää, että nimenomaan näemme toisiamme ja tiedämme, kenen kanssa työskentelemme. Jos palaverissa ei ole akuutteja työasioita, niin sitten vaihdamme kuulumisia ihan muuten vain. Se on aina sellainen virkistävä yhteinen hetki, joka piristää päivää. Lounas syödään usein yhdessä, ja meillä voi olla lääke-esittelyjä, jonka yhteydessä meille tarjotaan lounas. Sitten iltapäivällä vastaanottoja on 14–14.30 saakka, jonka jälkeen on aikaa lausuntojen ja muiden paperitöiden tekemiselle.

Meillä täällä Heinolassa pidetään tosi hyvin huolta siitä, että me kouluttaudumme ja koulutuksia tarjotaan aina kaikille. Ohjaustunneista pidetään kiinni aina ja meillä on myös moniammatillisia palavereja ja muita yhteisiä palavereja eri agendoilla. Ulkopuolisia koulutuksiakin järjestetään ja niihin osallistuminen mahdollistetaan. Nuorille lääkäreille tehdään suunnitelma missä katsotaan mitä koulutuksia on tulossa ja sovitaan missä käydään. Eli huolehditaan kyllä, ettei unohdu kenelläkään se kouluttautuminen TK-työn alle. Meille kaikille kouluttautuminen on tärkeää, nuoret lääkärit saavat näistä oppia ja kokeneemmat pääsevät ylläpitämään ja päivittämään osaamistaan näiden avulla. Hyvinvointialueellakin on omia koulutuksia, minne me osallistumme ja kesäisin on tapahtumia, jossa nuoret lääkärit kokoontuvat. Ne ovat tosi kivoja tapahtumia.

Meillä oikeasti tätä työtä tehdään yhdessä ja uskalletaan kysyä toisiltamme apua ja voidaan aina luottaa siihen, että apua saadaan. Meillä tämä työporukka on niin huippu ja työyhteisö toimiva, niin se tekee tästä tosi mukavan paikan työskennellä. Me ylläpidämme tätä yhteishenkeä vapaa-ajallakin siten, että meillä on noin kerran kuussa yhteinen ilta työpäivän jälkeen. Olen vastuussa näiden tilaisuuksien järjestämisestä.

Meillä on joulun alla ollut joulukonvehtien tekemistä ja alkuvuonna vohveli- ja peli-ilta. Keilaamassakin ollaan käyty! Kaikkea tällaista mukavaa yhteistä tekemistä, jossa myös tutustutaan toisiimme vielä paremmin. Meillä porukka osallistuu näihin tosi aktiivisesti.

Meillä kandeista ja nuorista lääkäreistä pidetään aina tosi hyvää huolta. Kandeja ei koskaan jätetä yksin ja aina saa senioritukea ja joka päivälle on oma nimetty kandikonsultti auttamassa. Meillähän on täällä paljon kokeneita lääkäreitä. Juuri laskin, että meillä on 10 erittäin kokenutta lääkäriä täällä töissä, että apua kyllä saa.

YEKin tekijöille on oma nimetty ohjaaja, joka sovitaan ennen koulutusjakson alkua. Meillä kandikonsultit suunnitellaan siten, että he pääsevät aina irtautumaan työstään ja auttamaan, eli eivät tee silloin itse vastaanottoa. Perehdytyksestä me huolehdimme erittäin hyvin ja uusia kollegoja perehdytämme ensimmäisen viikon aikana. Tuolloin keskitymme perehdytykseen, mitä pidämme todella tärkeänä. Me ollaan saatu tosi hyvää palautetta esimerkiksi meidän kesäkandeiltamme.

”Kesä oli ehdottomasti erittäin opettavainen ja antoisa. Kiitos vielä erinomaisesta seniorituesta, jota saimme kaikilta lääkäreiltä. Tämä mahdollisti oppimisen turvallisessa ympäristössä. Saimme myös hoitajilta paljon tukea ja apua. Mielestäni perehdytys työsuhteen alussa oli kattava ja sillä oli varattu reilusti ja riittävästi aikaa.”

Heinolahan on idyllinen, romanttinen kesäkaupunki. Heinolassa on upeat ulkoilumahdollisuudet ja Vierumäki on lähellä. Siellähän on mahtavat liikkumismahdollisuudet ja uusi kylpyläkin juuri avautunut. Itsekin harrastan monipuolisesti liikkumista luonnossa patikoiden ja juosten, joten osaan arvostaa tällaista. Heinolassa on myös hyviä ravintoloita ja löytyy ihan fine dining ravintolaakin. Kyllä täällä siis tekemistä riittää!

Meille Heinolaan toivotaan kyllä kovasti ”uutta verta”, joten tervetuloa meille töihin! Tulet varmasti viihtymään täällä!

Fruzsina Hojsza
Apulaisylilääkäri, Heinolan terveysasema

Tervehdys! Olen Marjo Ulvinen, 47-vuotias yleislääkäri ja työskentelen Lapuan sote-keskuksessa. Työnkuvani on vaihdellut tarpeen mukaan, työpäivä alkaa kello 8. Työnantajani on suhtautunut työaikaan joustavasti ja teen nyt 80 % työaikaa. Torstai on lyhennyspäiväni. Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona työpäivä loppuu neljältä, perjantaisin puoli kolmen maissa.

Työpäivääni kuuluu perusvastaanottoa, hoitajien konsultaatioita, soittoja potilaille ja pientoimenpiteitä. Päivät kuluvat nopsaan! Minulla on mahdollisuus vaikuttaa tekemiini ns. sektoreihin, esimerkiksi tällä hetkellä teen opiskeluterveydenhuoltoa, nuorten lääkäreiden ohjausta ja työttömien työterveyshuoltoa. Päivystystä on kohtuullisesti. Työnantajani suhtautuu myönteisesti koulutukseen ja koulutuksiin pääsee hyvin osallistumaan. Käyn tällä hetkellä kouluttajalääkärikoulutusta.

Työpaikassani on hyvä ilmapiiri ja ‘’vahva tekemisen meininki’’. Meillä puhalletaan yhteen hiileen!

Millainen Lapuan sote-keskus on työpaikkana?

Työpaikkaan oli helppo tulla töihin – koin itseni tervetulleeksi! Minua perehdytettiin hyvin, eli missään vaiheessa ei jätetty yksin ‘selviytymään’. Lapualla on noin 14 000 asukasta. Lapuan sote-keskus on toimiva, sieltä löytyy vastaanoton lisäksi arkisin mm. kiirevastaanotto, röntgen, laboratorio. Radiologi käy kerran viikossa. Holter ja unipolygrafiat järjestyvät nopeasti. Kollegiaalista tukea on saatavissa. Kerran kuukaudessa järjestetään tieteellinen meeting ja perjantaiaamu alkaa lääkärien yhteispalaverilla. Osallistumme etäyhteyksillä lähiterveyspalveluiden yhteisiin koulutuksiin ja kokouksiin. 

Minkälaisia ajanviettomahdollisuuksia Lapualla on?

Lapua on tunnettu mm. pesäpallosta, kulttuurikeskus Vanhasta Paukusta ja laskettelijalle löytyy Simpsiön laskettelukeskus.

Terveisiä tuleville kollegoille?

Tervetuloa meille töihin – olit sitten nuori, keski-ikäinen tai eläkeikää lähestyvä kollega!

Marjo Ulvinen
yleislääkäri Lapuan sote-keskuksessa

Moi! Olen Heidi, Oulussa opiskellut yleislääketieteen erikoislääkäri. Olen myös puoliso ja äiti sekä sivutoiminen maanviljelijä kotitilallamme.

Työskentelen Kauhavan sote-keskuksessa, joka on vuosien varrella tullut itselleni hyvinkin tutuksi. Olen ollut täällä ensimmäisen kerran jo nelosvuoden kesäkandina ja viihdyin niin hyvin, että valmistumisen jälkeen suoritin täällä myös osan silloisesta eurolääkärivaiheesta, eli nykyisestä YEKistä.

Viihtymiseen voi tietenkin vaikuttaa se, että olen syntyperäinen eteläpohjalainen. Muualla vietettyjen vuosien jälkeen paluu muutin perheeni kanssa takaisin tuttuun kotimaakuntaan. Takaisin vetivät tuttu elämisen rytmi, ihmisten maanläheinen ja suora suhtautuminen asioihin, läheiset, puhdas luonto sekä ympärillä oleva tila ja avaruus.

Paluun jälkeen toimin Kauhavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän johtavana ylilääkärinä 6,5 vuoden ajan. Hallinnon vuodet olivat antoisia ja monella tavalla opettavaisia, ja ajanjaksosta jäi parhaimpina muistoina voimakas kehittäminen ja uudistaminen. Pääsin mm. vaikuttamaan kokonaan uuden sote-keskusrakennuksen saamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen alusta loppuun saakka. Meillä oli loistava työtiimi ja tekemisen meininki!

Nykyisin työskentelen Kauhavan sote-keskuksessa osastonlääkärinä. Vastuullani on 32-paikkainen akuuttiosasto sekä alueemme kotisairaala, minkä lisäksi ohjaan ja koulutan kandeja sekä amanuensseja. Teen töitä arkisin virka-aikana. Aamupäivät menevät aina opiskelijoiden kanssa osastokierrolla. Katsomme osastolle tulleet uudet potilaat, tarkistamme aiempien potilaiden hoidon etenemisen, suunnittelemme jatkoja ja kotiutamme jo toipuneita. Lounaan jälkeen käyn pitämässä kotisairaalan sairaanhoitajien kanssa paperikierron, missä arvioin potilaiden tilanteen edistymistä hoitajien havaintojen, mittaustulosten, verikokeiden ja valokuvien perusteella. Loput iltapäivästä menee epikriisien ja muiden paperitöiden parissa, opiskelijoita ohjatessa sekä omaisten kanssa keskustellessa.

Kauhavan sote-keskus on viihtyisä työpaikka. Rakennus on aivan uusi ja tilat ovat nykyaikaiset. Saman katon alta löytyvät perusterveydenhuollon palvelut ajanvarausvastaanotoista kiirevastaanottoon, neuvolat, laboratorio, röntgen, osasto, hammashoitola, sosiaalipalvelut niin aikuisten kuin perhepalveluidenkin osalta sekä myös esh tasoinen mielenterveystoimisto. Kauhavan suurin vahvuus on kuitenkin sen henkilökunnassa, heissä joista kaikki palvelumme syntyvät. Työyhteisömme koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka puhaltavat yhteen hiileen ja auttavat toisiaan. Hyvä huumori työkavereiden kesken on itselleni tärkeää, sillä sen avulla voi sopivasti keventää lääkärin muuten niin asiapitoista ja usein raskastakin työpäivää. Työyhteisömme on kuin suuri moniääninen kuoro, joka on löytänyt yhteisen sävelen ja soi kauniisti yhteen.

Pidän myös siitä että työnantaja on joustava. Olen itsekin saanut valita työpisteekseni juuri Kauhavan sote-keskuksen ja työtehtäväkseni itselleni niin mieluisen akuuttiosaston. Työaikakin joustaa, mikä on tärkeää näin sivutoimisen maanviljelijän näkökulmasta, kun kahta työtä ja perhe-elämää sovittelee samaan kalenteriin.

Meille on turvallista tulla aloittelemaan lääkärin uraa. Perehdytämme ja autamme alkuun, ja konsultaatiot matkan varrella kuuluvat asiaan. Kysyminen on iso osa oppimista. Lääkäreiden kesken tapaamme toisiamme taukojen lisäksi lääke-esittelyissä kahdesti viikossa ja noin parin kuukauden välein ylilääkärin meetingeissä. Nuorten lääkäreiden ohjaus- ja konsultaatiohetket on erikseen aikataulutettu oman seniorilääkärin kanssa.

Suosittelen Kauhavaa kaikille, joille asumisen väljyys sekä rajattomat luontoon ja ulkoiluun liittyvät harrastukset ovat parhautta. Eikä ne kaupungitkaan niin kaukana ole, Seinäjoki on puolen tunnin ja Vaasa tunnin automatkan päässä, Tampereelle pääsee näppärästi junalla alle kahdessa tunnissa.

Olet lämpimästi tervetullut porukkaamme!

Heidi Ojala