fbpx

Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi?

Riittakerttu Kaltiala toimii nuorisopsykiatrian vastuualuejohtajana Taysilla sekä nuorisopsykiatrian professorina Tampereen yliopistolla.

Kirjoittaja Riittakerttu Kaltiala on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Taysin nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja. Hän on innostunut uuden oppimisesta, tieteellisestä kirjoittamisesta ja tanssista.

Ajattelin jo lääkärinurani hyvin varhaisessa vaiheessa, että ryhtyisin psykiatriksi. Olin ensin ajatellut ortopediaa – ei sillä, että minulla olisi lahjoja ortopedian suuntaan, vaan ihailusta vanhempieni ystävää, erästä ansioitunutta ortopedia kohtaan. Huomasin kuitenkin jo ykköskurssin syyslukukauden aikana, etteivät taipumukseni todella viittaa operatiivisiin aloihin. Hirvittävä ammatillinen kriisi! Pohdin asiaa intensiivisesti kokonaisen klubi-illan ajan ja näin valon: psykiatria! Panin merkille, etteivät kurssikaverini ottaneet urakehitykseni tulevaisuudennäkymiä erikoisen vakavasti.

Mutta vakavasti, mikä voisi olla mielenkiintoisempaa kuin ihmisen mieli kaikkine monimutkaisuuksineen? Kaiken lisäksi mielenterveydellä on oikeastaan päärooli ihmisen hyvinvoinnissa kaikissa kehitysvaiheissa ja kaikille elämänalueilla.

Joitakin vuosia myöhemmin minua haastateltiin yliopiston lehteen saatuani stipendin väitöskirjatyötäni varten. Toimittaja kysyi urasuunnitelmistani. Koin toisen valaistumisen hetken: aion omistautua nuorten mielenterveydelle. Nuorisopsykiatria on tärkeää, koska nuorilla on niin paljon voitettavana.

Monet epäilivät onnistumisen mahdollisuuksiamme, kun avasimme Taysiin alaikäisten oikeuspsykiatrian yksikön eli EVAn keväällä 2003. Olisiko mopo lähdössä keulimaan, tiedettiinhän työ ”haastavasti käyttäytyvien” nuorten parissa kokeilemattakin toivottomaksi, kuormittavaksi ja vaaralliseksi. Mutta ne nuoret, jotka tarvitsevat EVA-yksikön osastojaksoa, kärsivät kaikkein vakavimmista psykiatrisista häiriöistä ja ovat suurimmassa avun tarpeessa. Pidän mahdollisuutta auttaa heitä äärettömän motivoivana.

EVA-yksikön ensimmäiset vuodet olivat tosiaan haastavia. (Tämä työ on aina haastavaa, tavalla tai toisella.) Kerran olimme joutuneet erityisen vaikeaan tilanteeseen ja olimme nujertumaisillamme. Sattumoisin vieraanamme oli juuri Euroopan alaikäisten oikeuspsykiatrian yhdistyksen perustaja, professori Theo Doreleijers, joten otimme vaikean ongelmatilanteemme esille hänen konsultaatiotapaamisessaan. Kuvailimme hänelle vaikeaa, kauhistuttavaa kriisitilannettamme ja epävarmuuttamme asian käsittelyssä. Kunnianarvoisa konsulttimme – totesi kiinnostuneena: ”Tästä juuri pidän nuorten kanssa työskentelyssä! Ei ole koskaan pitkästyttävää!”

Hän oli tosiaan oikeassa. Olen vaalinut tätä näkökulmaa sitä lähtien. Nuoret saavat aikaan uskomattomia tilanteita, joissa kannattaa muistaa, että kyky aiheuttaa hämmennystä on osoitus elämänvoimasta.

Nuoruusikäisten supervoima on nuoruus, ja työssämme saamme auttaa sen taas esille, kun se on tilapäisesti piilossa.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen seminaarissa paneudumme tänä syksynä persoonallisuuteen ja persoonallisuushäiriöihin. Koulutettavien ryhmä on (taas!) todella aktiivinen ja positiivinen. Koronakevät aiheutti koulutukseen haasteita, kun piti oppia käyttämään etäyhteyksiä. Aika paljon tuli turhautumisen ja osaamattomuuden kokemuksia, milloin ei tullut kuvaa ja milloin ei ääntä, milloin saatiin yhdestä laitteesta kuva ja toisesta ääni, mutta nyt osataan sekin temppu, ja keskustelu jatkuu yhtä vilkkaana. Olen etuoikeutettu saadessani valmentaa niin iloisia ja aktiivisia erikoistuvia! Ehkäpä heidän positiivinen innostuksensa ammattitaidon kehittämiseen heijastelee työmme kohteen eli nuoruusiän kehitysvaiheen tarmokkuutta. Nuoruusikäisten supervoima on nuoruus, ja työssämme saamme auttaa sen taas esille, kun se on tilapäisesti piilossa. 

Olenkin oppinut aivan valtavasti näinä yhtenätoista vuotena, joina olen vastannut nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksesta.

Nuorisopsykiatria on tärkeää, koska nuorilla on niin paljon voitettavana. Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein sairausryhmä. Kaikki yhteiskunnassa vaikuttaa nuorten mielenterveyteen, ja toisaalta nuorten mielenterveyden eteen voi siis tehdä hyvää monella tavalla.

Tällä vuosituhannella nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on jatkuvasti kasvanut. Erikoislääkäreiden työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Oikeastaan ihmettelen, voiko joku vastustaa kiusausta tulla mukaan.

Riittakerttu Kaltiala

Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Blogi: Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi?