fbpx

Huolta ja toivoa – nuorten psykiatrisen hoidon tarve kasvanut

Tays Apulaisylilääkäri Satu-Liisa Pauniaho

Nuorten psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen viime vuoden aikana. Nuorisopsykiatrian apulaisylilääkäri Satu-Liisa Pauniaho toivoo psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin.

Liikennetapaturmien jälkeen nuorten merkittävin kuolinsyy on itsemurha. Vuosina 2015-2020 nuorisopsykiatrian osastohoidon tarve on kaksinkertaistunut, ja itsetuhoisuuden vuoksi osastolla hoidettujen määrä on noussut 103 %.  Psykoottisten potilaiden määrä on kasvanut samaan aikaan yli 90 %. Alkuvuodesta 2020 valmistuneen lasten ja nuorten sairaalan tilat ja resurssit eivät meinaa riittää äkillisesti kasvaneeseen tarpeeseen. Apulaisylilääkäri Satu-Liisa Pauniaho kohtaa työssään nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla sen, mitä on tilastojen taustalla.

Psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin

Monen nuoren ongelmat alkavat yläkouluaikana, ja olisi tärkeää päästä auttamaan ajoissa.

-Kouluihin tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia! Yläasteella nuorelle tapahtuu niin paljon, elämä on muutosvaiheessa hormonaalisesti ja henkisesti. Koululaitos on valtavan tärkeässä roolissa, mutta nykyään opettajalta on viety mahdollisuudet vaikuttaa tai palauttaa kuria eikä terveydenhuolto huomaa tai kykene auttamaan.

Myös perheiden yhdessäolo on muuttunut.

– Ei pelkästään nuorten somekäyttäytymistä, vaan myös vanhempien somessa viettämää aikaa tulisi tarkastella kriittisesti. On yhä yleisempää, että arkea ei jaeta yhdessä, esimerkiksi yhteisen ruokailun parissa.

Vaikka somea ei suoraan voi syyttää ongelmien kasvusta, on sillä selkeästi vaikutusta.

-Nuorella on somen kautta ulottuvillaan koko maailman tuska, ja sen alle luhistutaan. Esimerkiksi ilmastonmuutos voidaan kokea erittäin ahdistavana. Myös kiusaaminen ja hyväksikäyttö ovat saaneet somessa uusia ulottuvuuksia.

-Potilaistamme valtaosaa on koulukiusattu. Koulukiusaaminen voi johtaa nuoren sairastumiseen tai sairastuminen voi olla kiusaamisen syy.

Nuorisopsykiatrian käytävillä on rento tunnelma ja hyvä työilmapiiri, mutta ammattilaiset eivät ole helpon äärellä.

-Asian edessä on valtava huoli. Tuntuu, että nyt tarvitaan isoja yhteiskunnallisia muutoksia nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi. Samalla tiedän, että yksikin hyvä aikuinen, jokainen hyvä kohtaaminen, voi auttaa nuorta.

Työ inhimillisyyden ytimessä

Erikoistuva lääkäri Anna Jurvelin on työskennellyt kaksi vuotta nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja vakuuttunut alan kiinnostavuudesta. Työ nuorten parissa ja inhimillisyyden ytimessä kiehtoo.

Täällä ollaan lähellä inhimillisyyden ydintä, tietää nuorisopsykiatrian erikoistuva lääkäri Anna Jurvelin.© Paula Pasanen

Vaikka osa psykiatrisista sairauksista on pitkäaikaisia, nuorten ongelmat eivät usein ole ehtineet kasaantua vuosikausia, ja monilla ennuste toipumiseen on hyvä. Poliklinikan asiakkaille lyhyetkin hoitojaksot voivat olla riittäviä, joskin osa vuosia saattaa tarvita hoitoa vuosia, vaikkapa aikuisuuteen asti.

-Nuoruusiässä on paljon toivoa, tietää Jurvelin. – Vaikka asiakkaalla nyt vaikeaa, voi parin vuoden päästä tilanne olla toinen, ja oireet eivät enää rajoitakaan elämää. Moni paranee esimerkiksi masennuksesta.

-Nuoret ovat pääsääntöisesti halukkaita ottamaan apua vastaan ja heidän kanssaan on helppo lähteä työskentelemään, kertoo Jurvelin.

-Täällä ollaan lähellä inhimillisyyden ydintä. Psyyke vaikuttaa kokemukseen elämästä ja terveydestä, ja mielenterveys vaikuttaa myös fyysisiin sairauksiin.

Läheiset ja moniammatillinen tiimi nuoren tukena

Nuoren hoidossa on mukana monen alan ammattilaisia.

Jurvelinin työpäivään sisältyy asiakastapaamisia sekä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Lääkärin ohella psykiatriseen hoitoon osallistuu moniammatillinen tiimi, johon voi kuulua sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai vaikkapa toimintaterapeutti – sen mukaan, mitä kukin henkilö tarvitsee.Ammatillisen tiimin lisäksi nuoren hoitoon kuuluu oleellisesti myös läheiset.

-Yksilötapaamisten lisäksi perheenjäsenet, opettaja tai mahdollisesti lastensuojelu voivat olla mukana tapaamisissa.  On tärkeää myös tarjota apua vanhemmille nuoren tukemiseen.

Poliklinikkatyötä tehdään arkisin klo 8-16, lisäksi Jurvelinilla on muutaman kerran kuukaudessa päivystysvuoro.

Mielenkiinto ihmisiä ja tarinoita kohtaan

Työ psykiatristen potilaiden parissa vaatii pitkäjännitteisyyttä, sillä tarkkaan diagnoosiin pääseminen voi viedä aikaa, eikä asioita saa selvitettyä kerralla.

-Mielenkiinto ihmisiä, heidän tarinoitaan ja ihmisen käyttäytymistä kohtaan on tässä työssä oleellista, tietää Jurvelin.

Työssä on kuitenkin tunnettava rajansa.

-Yhteiskunnallista ilmiötä, kuten nuorten pahoinvointia, ei voi yksi ihminen ratkaista. Kuitenkin, aina kun kohtaa ihmisen, voi juuri hänen kohdallaan tehdä parhaansa siinä ajassa, mikä on käytettävissä.

Paula Pasanen

Tays vahvistaa joukkoaan! Haemme nyt erikoistuvaa lääkäriä. Lisätietoja antaa Markku Myllylä. Voit jättää myös yhteydenottopyynnön.

» Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi? Lue Vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltialan blogikirjoitus.

Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Huolta ja toivoa – nuorten psykiatrisen hoidon tarve kasvanut