Lääketieteen kandidaatti Charlotta Kolehmainen tietää, että mielenterveysongelmiin on monenlaista hoitoa tarjolla, ja että apua kannattaa hakea. Parasta palautetta lääkärille on, kun asiakas kertoo tulleensa kuulluksi ja autetuksi.
Jo yläasteella Charlotta Kolehmainen tiesi haluavansa lääkäriksi ja pääsikin lääketieteelliseen heti lukion jälkeen. Viidettä vuotta opiskeleva Kolehmainen työskenteli tänä kesänä Taysin mielialahäiriöpoliklinikalla lääkärin sijaisena. Aiempina kesinä hän on toiminut potilaskuljettajana, sijaistanut kotihoidossa sekä ollut työterveyshuollossa asiakaspalvelutehtävissä.
-Tulin valituksi kakkostoiveeseeni eli psykiatriaan, mikä sitten osoittautuikin onnenpotkuksi, iloitsee Kolehmainen.
Ykköstoiveena oli gastrokirurgia, johon Kolehmainen on tehnyt syventävät opinnot ja jonne hänellä on tekeillä myös väitöskirja.
Asiakastapaamisia ja paperihommia
Taysin mielialahäiriöpoliklinikalla Kolehmainen vastaanottaa päivittäin 2-5 asiakasta ja hoitaa lisäksi asiakaspuheluita.
-Olen tehnyt kesän aikana myös paljon lausuntoja lääkekorvauksia, kuntoutusta tai vaikkapa sairaslomaa varten. Erilaisten paperitöiden määrä on hieman yllättänyt. Lääkärin työ on paljon muutakin kuin lääketiedettä, hän kertoo.
Kahdenkeskisten potilastapaamisten lisäksi työhön kuuluvat moniammatilliset tiimipalaverit, joissa saa myös muiden asiantuntijoiden näkemyksiä eri tilanteisiin.
-Esimerkiksi sosiaalityöntekijän roolista olen oppinut paljon.

© Paula Pasanen
Tätä varten lääkäriksi
-Kun potilaalle jää olo, että nyt häntä kuunnellaan, nyt häntä autetaan – sellaista palautetta on ollut ilo saada. Silloin tiedän, että juuri tätä varten haluan lääkäriksi, kertoo Kolehmainen.
Aina ei kuitenkaan pysty toimimaan potilaan toivomalla tavalla.
-Tahdonvastaiseen hoitoon lähettäminen on rankkaa, ja hoidon suunnittelussa on oltava realisti ja ymmärrettävä, mitä oikeasti voidaan toteuttaa ja mitä ei.
Ei kenenkään syy
Monet potilaat syyttävät itseään mielenterveysongelmistaan, turhaan.
-Mielenterveyden ongelmat ovat yhtä vähän henkilön oma syy kuin vaikkapa syöpään sairastuminen. Emme itse pysty vaikuttamaan kaikkeen, sairastumiseen voivat vaikuttaa niin monet tekijät.
-Hakekaa apua, kehottaa Kolehmainen. Moneen ongelmaan on saatavilla apua, on terapiaa, erilaisia lääkehoitoja ja monia menetelmiä, hän jatkaa.
Mielenterveydestä puhutaan julkisuudessa enenevässä määrin, ja sitä kautta sairauksiin liittyvää stigmaa tai ennakkoluuloja ollaan hälventämässä.
-Kun asioista puhutaan, niihin tulee puutututtua aiemmin. Ongelmia voidaan ennaltaehkäistä puhumalla ja puuttumalla. Ei tarvitse näytellä, että kaikki on hyvin, ei tarvitse vältellä aihetta, tietää Kolehmainen, ja kertoo itsekin käyneensä terapiassa.
Mieltä kannattaa hoitaa siinä missä korkeaa verenpainettakin.
-Ihmisen fyysistä terveyttä seurataan tarkasti läpi elämän, jo neuvolasta alkaen. Miksi emme pitäisi samalla tavalla huolta myös mielen terveydestä?
Taysin mielialahäiriöpoliklinikalla hoidetaan potilaita, jotka kärsivät ahdistus- tai mielialahäiriöistä tai tarvitsevat traumahoitoa. Myös pakko-oireista ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät saavat hoitoa mielialahäiriöpoliklinikalla.
Artikkeli ja kuvat Paula Pasanen
Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Blogi: Mieltä kannattaa hoitaa