fbpx

MediAvun vuosi 2020

Tervehdys mediapulaisten etätoimistoilta! 

Jälleen yksi vuosi pyörähti loppuunsa, ja mikä kummallinen vuosi tämä on ollutkaan! Koronan aiheuttamasta myllerryksestä huolimatta olemme pystyneet turvaamaan kunta-asiakkaidemme lääkäriresurssit ja olemaan kuntien apuna tässä erittäin haastavassa tilanteessa.

Lääkäreiden ja opiskelijoiden keskuudessa on herännyt vielä suurempi halu hakeutua suoraan työsuhteeseen kuntapuolelle, mikä on näkynyt selkeästi kasvaneina rekrytointimäärinä. MediApu on voinut hienosti palvella työtä etsiviä lääkäreitä ja opiskelijoita, kun toimipisteiden verkosto on kasvanut entisestään. Tästä lähtötilanteesta on hienoa suunnata katseet kohti ensi vuotta!

Rekrytoimme vuonna 2020 yhteensä 865 lääkäriä ja hammaslääkäriä. Heistä 242 kandia löysi kesätyöpaikan kauttamme.  

Olemme olleet helpottamassa monen työtä hakevan työnhakuprosessia. Viestejä sekä puheluita lääkäreiden kanssa kertyi noin 18 000! Lähetimme yli 2700 työtarjousta, joissa kussakin oli useita hyviä vaihtoehtoja. Tarjottavaa riitti, sillä yhteistyökumppaniemme toimipisteitä on noin 250 ympäri Suomen.

Koronan vaikutuksesta siirryimme kaikki maaliskuussa etätöihin. Meillä oli jo hyvin kokemusta etätöiden teosta ja toimivat käytänteet siihen, joten uudet työtavat oli helppo ottaa käyttöön. Työkavereiden ikävää lievitimme yhteisillä Teams-kahvihetkillä.

Aloitimme omien webinaarien pitämisen ja ne ovatkin kasvaneet todella suosituiksi! Syksyllä tarjosimme ajankohtaista tietoa YEKin suorittamisesta, uudesta lääkärisopimuksesta sekä neuvoja psykiatrisen potilaan kohtaamiseen tk-vastaanotolla. Ensi kevään webinaarikalenteria aikataulutetaan parhaillaan. Tuleviin webinaareihin voit antaa toiveita aiheen ja arvontapalkintojen suhteen.

Tänäkin vuonna lahjoitimme joulukortteihin ja asiakaslahjoihin varatut rahat Oulun seudun vähävaraisten lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen. Rahankeräyksen on organisoinut Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö.

Unelmoi tulevaa vuottasi! 
Joulu on rauhoittumisen aikaa, jolloin on hyvä jättää työasiat mielestä. Jos joulun leppoisat hetket kuitenkin herättävät unelmia tulevista työseikkailuista, kerrothan meille toiveistasi? Tehtävämme on toteuttaa niitä ja auttaa seuraavan työpaikkasi valinnassa! 

Kiitos tästä vuodesta ja rentouttavaa joulun aikaa! 

MediAvun väki 

Rekrytoimme Vaalijalaan myös hammaslääkäreitä

MediAvun yhteistyö Savolaisten kuntien muodostaman kuntayhtymä Vaalijalan kanssa laajenee suun terveydenhuoltoon. Rekrytoimme siis jatkossa lääkäreiden ohella myös hammaslääkäreitä.

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus sijaitsee Pieksänjärven rannalla noin 10 km Pieksämäen terveyskeskuksesta ja palvelee erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä erilaisissa elämäntilanteissa. Haemme nyt hammaslääkäriä vakituiseen työsuhteeseen, jossa työpanos on 1–2 päivää kuukaudessa.

Jos sinua kiinnostaa työskentely erityisryhmien kanssa tai osa-aikainen lisätyö, tämä tilaisuus sopii juuri sinulle. Kysy lisää!

Tutustu hammaslääkärin työhön Vaalijalassa >>

Jätä tästä yhteydenottopyyntö tai ota suoraan yhteyttä Juhaan

Juha Jäälinoja
041 506 3300

Huolta ja toivoa – nuorten psykiatrisen hoidon tarve kasvanut

Nuorten psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen viime vuoden aikana. Nuorisopsykiatrian apulaisylilääkäri Satu-Liisa Pauniaho toivoo psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin.

Liikennetapaturmien jälkeen nuorten merkittävin kuolinsyy on itsemurha. Vuosina 2015-2020 nuorisopsykiatrian osastohoidon tarve on kaksinkertaistunut, ja itsetuhoisuuden vuoksi osastolla hoidettujen määrä on noussut 103 %.  Psykoottisten potilaiden määrä on kasvanut samaan aikaan yli 90 %. Alkuvuodesta 2020 valmistuneen lasten ja nuorten sairaalan tilat ja resurssit eivät meinaa riittää äkillisesti kasvaneeseen tarpeeseen. Apulaisylilääkäri Satu-Liisa Pauniaho kohtaa työssään nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla sen, mitä on tilastojen taustalla.

Psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin

Monen nuoren ongelmat alkavat yläkouluaikana, ja olisi tärkeää päästä auttamaan ajoissa.

-Kouluihin tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia! Yläasteella nuorelle tapahtuu niin paljon, elämä on muutosvaiheessa hormonaalisesti ja henkisesti. Koululaitos on valtavan tärkeässä roolissa, mutta nykyään opettajalta on viety mahdollisuudet vaikuttaa tai palauttaa kuria eikä terveydenhuolto huomaa tai kykene auttamaan.

Myös perheiden yhdessäolo on muuttunut.

– Ei pelkästään nuorten somekäyttäytymistä, vaan myös vanhempien somessa viettämää aikaa tulisi tarkastella kriittisesti. On yhä yleisempää, että arkea ei jaeta yhdessä, esimerkiksi yhteisen ruokailun parissa.

Vaikka somea ei suoraan voi syyttää ongelmien kasvusta, on sillä selkeästi vaikutusta.

-Nuorella on somen kautta ulottuvillaan koko maailman tuska, ja sen alle luhistutaan. Esimerkiksi ilmastonmuutos voidaan kokea erittäin ahdistavana. Myös kiusaaminen ja hyväksikäyttö ovat saaneet somessa uusia ulottuvuuksia.

-Potilaistamme valtaosaa on koulukiusattu. Koulukiusaaminen voi johtaa nuoren sairastumiseen tai sairastuminen voi olla kiusaamisen syy.

Nuorisopsykiatrian käytävillä on rento tunnelma ja hyvä työilmapiiri, mutta ammattilaiset eivät ole helpon äärellä.

-Asian edessä on valtava huoli. Tuntuu, että nyt tarvitaan isoja yhteiskunnallisia muutoksia nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi. Samalla tiedän, että yksikin hyvä aikuinen, jokainen hyvä kohtaaminen, voi auttaa nuorta.

Työ inhimillisyyden ytimessä

Erikoistuva lääkäri Anna Jurvelin on työskennellyt kaksi vuotta nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja vakuuttunut alan kiinnostavuudesta. Työ nuorten parissa ja inhimillisyyden ytimessä kiehtoo.

Täällä ollaan lähellä inhimillisyyden ydintä, tietää nuorisopsykiatrian erikoistuva lääkäri Anna Jurvelin.© Paula Pasanen

Vaikka osa psykiatrisista sairauksista on pitkäaikaisia, nuorten ongelmat eivät usein ole ehtineet kasaantua vuosikausia, ja monilla ennuste toipumiseen on hyvä. Poliklinikan asiakkaille lyhyetkin hoitojaksot voivat olla riittäviä, joskin osa vuosia saattaa tarvita hoitoa vuosia, vaikkapa aikuisuuteen asti.

-Nuoruusiässä on paljon toivoa, tietää Jurvelin. – Vaikka asiakkaalla nyt vaikeaa, voi parin vuoden päästä tilanne olla toinen, ja oireet eivät enää rajoitakaan elämää. Moni paranee esimerkiksi masennuksesta.

-Nuoret ovat pääsääntöisesti halukkaita ottamaan apua vastaan ja heidän kanssaan on helppo lähteä työskentelemään, kertoo Jurvelin.

-Täällä ollaan lähellä inhimillisyyden ydintä. Psyyke vaikuttaa kokemukseen elämästä ja terveydestä, ja mielenterveys vaikuttaa myös fyysisiin sairauksiin.

Läheiset ja moniammatillinen tiimi nuoren tukena

Nuoren hoidossa on mukana monen alan ammattilaisia.

Jurvelinin työpäivään sisältyy asiakastapaamisia sekä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Lääkärin ohella psykiatriseen hoitoon osallistuu moniammatillinen tiimi, johon voi kuulua sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai vaikkapa toimintaterapeutti – sen mukaan, mitä kukin henkilö tarvitsee.Ammatillisen tiimin lisäksi nuoren hoitoon kuuluu oleellisesti myös läheiset.

-Yksilötapaamisten lisäksi perheenjäsenet, opettaja tai mahdollisesti lastensuojelu voivat olla mukana tapaamisissa.  On tärkeää myös tarjota apua vanhemmille nuoren tukemiseen.

Poliklinikkatyötä tehdään arkisin klo 8-16, lisäksi Jurvelinilla on muutaman kerran kuukaudessa päivystysvuoro.

Mielenkiinto ihmisiä ja tarinoita kohtaan

Työ psykiatristen potilaiden parissa vaatii pitkäjännitteisyyttä, sillä tarkkaan diagnoosiin pääseminen voi viedä aikaa, eikä asioita saa selvitettyä kerralla.

-Mielenkiinto ihmisiä, heidän tarinoitaan ja ihmisen käyttäytymistä kohtaan on tässä työssä oleellista, tietää Jurvelin.

Työssä on kuitenkin tunnettava rajansa.

-Yhteiskunnallista ilmiötä, kuten nuorten pahoinvointia, ei voi yksi ihminen ratkaista. Kuitenkin, aina kun kohtaa ihmisen, voi juuri hänen kohdallaan tehdä parhaansa siinä ajassa, mikä on käytettävissä.

Paula Pasanen

Tays vahvistaa joukkoaan! Haemme nyt erikoistuvaa lääkäriä. Lisätietoja antaa Markku Myllylä. Voit jättää myös yhteydenottopyynnön.

» Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi? Lue Vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltialan blogikirjoitus.

Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Huolta ja toivoa – nuorten psykiatrisen hoidon tarve kasvanut

Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi?

Kirjoittaja Riittakerttu Kaltiala on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja Taysin nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja. Hän on innostunut uuden oppimisesta, tieteellisestä kirjoittamisesta ja tanssista.

Ajattelin jo lääkärinurani hyvin varhaisessa vaiheessa, että ryhtyisin psykiatriksi. Olin ensin ajatellut ortopediaa – ei sillä, että minulla olisi lahjoja ortopedian suuntaan, vaan ihailusta vanhempieni ystävää, erästä ansioitunutta ortopedia kohtaan. Huomasin kuitenkin jo ykköskurssin syyslukukauden aikana, etteivät taipumukseni todella viittaa operatiivisiin aloihin. Hirvittävä ammatillinen kriisi! Pohdin asiaa intensiivisesti kokonaisen klubi-illan ajan ja näin valon: psykiatria! Panin merkille, etteivät kurssikaverini ottaneet urakehitykseni tulevaisuudennäkymiä erikoisen vakavasti.

Mutta vakavasti, mikä voisi olla mielenkiintoisempaa kuin ihmisen mieli kaikkine monimutkaisuuksineen? Kaiken lisäksi mielenterveydellä on oikeastaan päärooli ihmisen hyvinvoinnissa kaikissa kehitysvaiheissa ja kaikille elämänalueilla.

Joitakin vuosia myöhemmin minua haastateltiin yliopiston lehteen saatuani stipendin väitöskirjatyötäni varten. Toimittaja kysyi urasuunnitelmistani. Koin toisen valaistumisen hetken: aion omistautua nuorten mielenterveydelle. Nuorisopsykiatria on tärkeää, koska nuorilla on niin paljon voitettavana.

Monet epäilivät onnistumisen mahdollisuuksiamme, kun avasimme Taysiin alaikäisten oikeuspsykiatrian yksikön eli EVAn keväällä 2003. Olisiko mopo lähdössä keulimaan, tiedettiinhän työ ”haastavasti käyttäytyvien” nuorten parissa kokeilemattakin toivottomaksi, kuormittavaksi ja vaaralliseksi. Mutta ne nuoret, jotka tarvitsevat EVA-yksikön osastojaksoa, kärsivät kaikkein vakavimmista psykiatrisista häiriöistä ja ovat suurimmassa avun tarpeessa. Pidän mahdollisuutta auttaa heitä äärettömän motivoivana.

EVA-yksikön ensimmäiset vuodet olivat tosiaan haastavia. (Tämä työ on aina haastavaa, tavalla tai toisella.) Kerran olimme joutuneet erityisen vaikeaan tilanteeseen ja olimme nujertumaisillamme. Sattumoisin vieraanamme oli juuri Euroopan alaikäisten oikeuspsykiatrian yhdistyksen perustaja, professori Theo Doreleijers, joten otimme vaikean ongelmatilanteemme esille hänen konsultaatiotapaamisessaan. Kuvailimme hänelle vaikeaa, kauhistuttavaa kriisitilannettamme ja epävarmuuttamme asian käsittelyssä. Kunnianarvoisa konsulttimme – totesi kiinnostuneena: ”Tästä juuri pidän nuorten kanssa työskentelyssä! Ei ole koskaan pitkästyttävää!”

Hän oli tosiaan oikeassa. Olen vaalinut tätä näkökulmaa sitä lähtien. Nuoret saavat aikaan uskomattomia tilanteita, joissa kannattaa muistaa, että kyky aiheuttaa hämmennystä on osoitus elämänvoimasta.

Nuoruusikäisten supervoima on nuoruus, ja työssämme saamme auttaa sen taas esille, kun se on tilapäisesti piilossa.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen seminaarissa paneudumme tänä syksynä persoonallisuuteen ja persoonallisuushäiriöihin. Koulutettavien ryhmä on (taas!) todella aktiivinen ja positiivinen. Koronakevät aiheutti koulutukseen haasteita, kun piti oppia käyttämään etäyhteyksiä. Aika paljon tuli turhautumisen ja osaamattomuuden kokemuksia, milloin ei tullut kuvaa ja milloin ei ääntä, milloin saatiin yhdestä laitteesta kuva ja toisesta ääni, mutta nyt osataan sekin temppu, ja keskustelu jatkuu yhtä vilkkaana. Olen etuoikeutettu saadessani valmentaa niin iloisia ja aktiivisia erikoistuvia! Ehkäpä heidän positiivinen innostuksensa ammattitaidon kehittämiseen heijastelee työmme kohteen eli nuoruusiän kehitysvaiheen tarmokkuutta. Nuoruusikäisten supervoima on nuoruus, ja työssämme saamme auttaa sen taas esille, kun se on tilapäisesti piilossa. 

Olenkin oppinut aivan valtavasti näinä yhtenätoista vuotena, joina olen vastannut nuorisopsykiatrian erikoislääkärikoulutuksesta.

Nuorisopsykiatria on tärkeää, koska nuorilla on niin paljon voitettavana. Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein sairausryhmä. Kaikki yhteiskunnassa vaikuttaa nuorten mielenterveyteen, ja toisaalta nuorten mielenterveyden eteen voi siis tehdä hyvää monella tavalla.

Tällä vuosituhannella nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on jatkuvasti kasvanut. Erikoislääkäreiden työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Oikeastaan ihmettelen, voiko joku vastustaa kiusausta tulla mukaan.

Riittakerttu Kaltiala

Tays vahvistaa joukkoaan! Haemme nyt erikoistuvaa lääkäriä. Lisätietoja antaa Markku Myllylä. Voit jättää myös yhteydenottopyynnön.

Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Blogi: Miksi ryhtyisit nuorisopsykiatriksi?

Koronakriisi heijastuu mielenterveyteen

Kirjoittaja LT Hanna-Mari Alanen on Taysin psykiatrian toimialuejohtaja ja ylilääkäri. Hän on huolissaan koronapandemian pitkäaikaisvaikutuksista psykiatriseen hoitoon ja mielenterveysongelmien kasvuun.

Koronapandemian toinen aalto on kiihtymässä Pirkanmaallakin. Tässä vaiheessa on vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, millaisia vaikutuksia sillä on mielenterveyteen. Joka tapauksessa korona ei ole jättänyt ketään kylmäksi: liki jokainen on kokenut epämiellyttäviä tunteita. Jopa ne, joilla ei ole aikaisemmin ollut ahdistuneisuustaipumusta, ovat olleet ahdistuneita tässä tilanteessa.

Tavallisetkin asiat ovat muuttuneet hankaliksi: kaupassa käydessä pitää miettiä, miten avaa oven, onko käsidesiä saatavilla ja pysyvätkö ihmiset riittävän etäisyyden päässä. Ei ole kenellekään hyväksi, että yksi ja sama asia pyörii koko ajan päässä ja aiheuttaa huolta. Se syö energiaa.

Me hyväosaiset voimme ajatella, että mikäs tässä on ollessa. Matkailu ulkomaille tai ravintolassa rilluttelu ei ole välttämätöntä. Toisaalta esimerkiksi kulttuuripalveluiden rajoittaminen voikin taas olla huono asia mielenterveyden kannalta.

Mitä tulee psykiatrisiin potilaisiin, alkukeväänä sairaalassa tapahtui notkahdus – meillä oli jopa 1‒2 osastollista tyhjiä sairaansijoja. Jo silloin ajattelin, että mihin tämä johtaa. Tunne oli samanlainen kuin silloin, kun pienet lapset ovat yhtäkkiä aivan hiljaa – sitä vain odottaa, milloin räsähtää.

Jo kevään lopulla räsähti. Psykiatristen sairaansijojen kuormitusaste oli sataprosenttinen, ja sama ongelma jatkuu edelleen. Vapautuneelle paikalle on heti tulija. Valtakunnallisesti tilanne on ollut sama: psykiatriset sairaalat ovat olleet täynnä kaikkialla. Lisäksi potilaat ovat entistä sairaampia, psykoosit vaikeampia ja masennus syvemmällä.

Psykiatristen sairaansijojen kuormitusaste oli kevään lopulla sataprosenttinen, ja sama ongelma jatkuu. Vapautuneelle paikalle on heti tulija.

Kesällä omais- ja potilasjärjestö teki haastattelututkimuksen psykiatrisille potilaille ja heidän omaisilleen. Palaute oli jokseenkin tyrmäävä: koronakriisi oli vaikuttanut pelkästään negatiivisesti.

Jo keväällä siirryimme osittain etävastaanottoihin. Ne sopivat potilaille, jotka tunnetaan ja jotka eivät tarvitse kokonaisvaltaista arviota. Kaikille ne eivät käy. Etänä ei voida tehdä diagnostiikkaa eikä seurata hoidon tehoa. Etänä kuulee puheen, mutta kehon kieli ei välity, eikä se, miltä asiakas näyttää.

Kotikäynnit ovat myös informaation lähteenä: onko tiskit tiskattu ja roskat viety. Tällaiset toimintakyvystä kertovat asiat eivät aina selviä etävastaanotolla.

Uskoisin, että hoitovaje alkaa näkyä vasta pikkuhiljaa. Ihmiset eivät välttämättä tulleet etävastaanotolle ja ryhmätoiminnatkin pysähtyivät. Vaikeammin sairaille, kuten psykoottisille, arjen rutiineja tukevat toiminnat ovat tärkeitä.

Etätyötkin voivat vaikuttaa mielenterveyteen, jos niitä ei pysty itse säätelemään. Jos on 24/7 kotona, jää kaipaamaan niin työyhteisöä kuin käytäväkeskusteluja ja yhteisiä kahvitaukoja. Kotonakin voi ahdistus kasvaa liian suureksi.

Pikkujuttuja eivät ole myöskään yt:t ja lomautukset, joista voi seurata mielenterveysongelmia ja jopa psykiatrisen hoidon tarvetta. Henkisen kuormituksen lisäksi tulee aineellisia menetyksiä.

Ymmärrän kyllä, että kaikki koronaan liittyvät rajoitukset ovat olleet välttämättömiä, mutta minkä varjolla? Valtio ja kunnat ovat osoittaneet rahoitusta varsinaiseen kriisiin, mutta liikeneekö rahaa myös traumojen ja muiden vaurioiden hoitoon?

Raskasta on sekin, ettei tiedetä, milloin koronakriisi loppuu. Ei voi soveltaa sitä vanhan kansan viisautta, että kyllähän sitä istuu vaikka aidanseipään nokassa, kun tietää, ettei se ole ikuista.

Hanna-Mari Alanen
Kuva: © Marjaana Malkamäki

Lisätietoja Taysin työmahdollisuuksista antaa Markku Myllylä
Kysy lisää yhteydenottopyynnön kautta


Alkuperäinen julkaisu: Tarinoita Taysista / Blogi: Koronakriisi heijastuu mielenterveyteen

Nyt töitä myös suuhygienisteille sekä hammashoitajille

MediApu aloitti töiden tarjoamisen myös suuhygienisteille sekä hammashoitajille.

Tällä hetkellä etsimme Vaasaan kahta suuhygienistiä. Tarjolla kaksi pitkäaikaista sijaisuutta, jatkuen vähintään vuoden 2021 loppuun.

Tilaa tästä hammashoitajan tai suuhygienistin uutiskirje! >>

Suuhygienisti tai hammashoitaja, osallistu Haglöfs Lava 50l -laukun arvontaan. Arvonta suoritetaan 9.11.2020. Osallistu tästä >>

Suuhygienistien ja hammashoitajien työmahdollisuuksista saat lisätietoa suun terveydenhuollon vastaavaltamme Jupelta.
Jätä yhteydenottopyyntö >>

Juha Jäälinoja
041 5063 300

MediApu yhteistyössä Kainuun keskussairaalan kanssa

Työtarjontamme laajeni Kainuuseen, aloitettuamme yhteistyön Kainuun keskussairaalan kanssa 15.6.2020.  

Kajaanissa sijaitseva Kainuun keskussairaala vastaa Kainuun erikoissairaanhoidon tasoisista terveyspalveluista. Sairaalan toiminta kattaa kaikki suurten erikoisalojen polikliinisen toiminnan, vuodeosastotoiminnan sekä niiden tarvitsemat tukipalvelut. 

Haemme Kajaaniin nyt sisätautien erikoislääkäriä. Lue tarkemmat lisätiedot tästä >> 

Ota yhteyttä, mikäli kiinnostuit!    

Jätä tästä yhteydenottopyyntö  

Kuva: Kajaanin kaupunki / Tuomo Artema

Kandivastaavien tiimimme kasvoi!

Aivan upea kandivastaavien tiimimme on kasvanut kevään aikana! Kesällä pääset heidän mukaansa seuraamaan kesäkandin arkea, kun vastaavat jakavat kesätyökuulumisiaan stooreissa. Instagramin puolella voit kysyä heiltä kesätöihin, nuoren lääkärin arkeen, opiskeluihin ym liittyvistä asioista.

Viime vuoden kesäkandistoorit ovat näkyvissä Instagramin kohokohdissa

Kuvassa kandivastaavamme: Nelli Turusta, Thilma Tartosta, Johan Oulusta, Tero suun terveydenhuollosta, Matias Helsingistä, Nikke Tampereelta, Elli Riiasta, Janina Turusta ja Emilia Kuopiosta

Kalajoen terveyskeskuksessa työilmapiiri on rento ja lämmin

Kertoisitko hieman itsestäsi, missä olet töissä ja mikä on työnkuvasi?

Olen Mervi Manninen ja työskentelen Kalajoen terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkärinä. Työnkuvani sisältää monipuolista potilastyötä perusterveydenhuollon eri toimintakentissä sekä hieman hallinnollista työtä. Vastaan muun muassa opiskelijaohjauksesta ja lääkäreiden työkirjojen suunnittelusta.

Minkälainen työilmapiiri työpaikassasi on?

Työilmapiiri työpaikalla on rento ja lämmin. Terveyskeskuksesta löytyy laaja kokemuskenttä koko henkilökunnalta. Nuorten kollegojen tukena on jo hyvinkin kokenut lääkärikatras, joiden kanssa vietetään myös mukavia vapaa-ajan hetkiä aika-ajoin.

Millainen Kalajoen terveyskeskus on työpaikkana?

Kalajoen terveyskeskus on joustava ja kehitysmyönteinen paikka. Vankan kokemuksen osaava työporukka niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Miten ohjaus on järjestetty? 

Ohjaajalääkäri nimetään YEK- ja yleislääketieteen erikoistumisvaiheessa oleville työjakson alussa ja ohjaajan kanssa pidetään viikoittaisia tapaamisia yksilötapaamisina, sovittuina aikoina. Joka päivä on konsultaatiomahdollisuus myös muille kollegoille työn lomassa tulevista konsultaatioista.

Miksi lääkärin kannattaa valita Kalajoki? 

Kalajoki on kätevän kokoinen ja luonnonläheinen kaupunki, jossa on mukava asua ja viettää vapaa-aikaa! Terveyspalvelut ovat kehittymässä vauhdilla moderniin suuntaan ja omiin työoloihin ja työnkuvaan on erinomaiset vaikutusmahdollisuudet. Vankan kokemuksen osaavat kollegat tuovat erinomaisen tuen arkeen, eikä työtä tarvitse tehdä yksin.

Terveyskeskuslääkäri Mervi Manninen
Kalajoen terveyskeskus

Kiinnostaako Kalajoki? Kysy tästä lisää >>

Lääkäriksi Vaasaan? Koulutusylilääkärin terveiset

Terveisiä Vaasasta!

Olen Tanja Eriksson ja toimin Vaasan terveyskeskuksessa koulutusylilääkärinä. Olen yleislääketieteen erikoislääkäri ja ollut Vaasan tk:ssa 9 vuotta. Innostun kovasti kaikesta uudesta ja kehittämisideoita välillä pursuilee liiaksikin asti. Olen ollut onnekas, koska meidän terveyskeskuksessa on aina suhtauduttu myönteisesti ja kannustavasti pieniin ja suurempiinkin kehittämisprojekteihin. Pidän myös siitä, että
asioita oikeasti tehdään ja toteutetaan eikä vaan puhuta kauniita sanoja. Tykkään tehdä töitä yhdessä muiden kanssa, yhteistyössä on valtavasti voimaa. Vapaa-ajalla puuhastelen kaikkein mieluiten puutarhassa. Kolmen
teini-ikäisen lapsen äitinä vapaa-ajalla riittää myös monenlaista muuta aktiviteettia ja kuntoiluakin pyöräilyn ja kuntosalin muodossa.

Päädyin itse Vaasaan, koska halusin tehdä monipuolista työtä ja käyttää kaikkea lääkiksessä oppimaani. Kokonaisvaltainen ja laaja-alainen työote terveyskeskuksessa kiinnosti suppeammalla erikoisalalla työskentelyn jälkeen. Lisäksi säännöllinen päivätyö sopi lasten ollessa pieniä paremmin kuin ala, jossa olisi ollut yö- ja viikonloppupäivystyksiä.

Työskentelen Vaasan terveyskeskuksessa ja työtehtäväni liittyvät kaikki jollain tavalla lääkärikoulutukseen. Koordinoin ja kehitän meidän moniammatillisen opetusterveyskeskuksen toimintaa yhdessä opetushoitajan kanssa. Erikoistuvien ja YEK lääkärien jatkokoulutuksen suunnitelmallinen kehittäminen on iso osa tehtävänkuvaani. Meillä on joka perjantai lääkärimeeting sekä erikoistuvien/YEK lääkärien ryhmäkoulutukset kerran kuukaudessa. Niiden suunnittelu ja koordinointi
kuuluvat tehtäviini. Kliinistä potilastyötä teen tällä hetkellä kandien kanssa opetusterveyskeskuksessa. Elokuun alusta lähtien olen myös 50 %TY/VSSHP perusterveydenhuollon yksikön jatkokoulutuksen koulutusylilääkäri
Pohjanmaan alueella, eli tiivis yhteistyö Turun yliopiston yleislääketieteen, Satakunnan perusterveydenhuollon koulutustiimin ja Pohjanmaan terveyskeskusten kanssa lisääntyy ja vahvistuu entisestään. Olen mukana mm. kouluttamassa yleislääketieteen kouluttajalääkäreitä ja järjestämässä erikoistuvien seminaareja. Uutta erikoislääkärikoulutuksen uudistusta seuraamme tarkasti.

Lisäksi meillä on käynnissä Svenska Kulturfondenin tukema 3-vuotinen Kielimentori- projekti. Siinä kohderyhmänä on erikoistuvat/YEK-vaiheen lääkärit ja tavoitteena on tukea ja vahvistaa lääkärin ruotsinkielen taitoja mukavalla ja hauskallakin tavalla digitaalisuutta hyväksi käyttäen. Olemme
kuukauden päästä aloittamassa ensimmäisen kielimentoriryhmän, ja olen siitä todella innoissani. Teemme yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Datero ry:n kanssa. Teemme projektissa myös tutkimusta, jotta intervention hyödyllisyys ja vaikuttavuus saadaan selville.

Vaasan tk:ssa parasta on hyvät työkaverit. Meillä on hyvä fiilis ja ilmapiiri, saamme siitä toistuvasti hyvää palautetta myös meidän vierailevilta kouluttajilta ja opiskelijoilta. Kollegiaalisuus on meille tärkeää. Terveyskeskuksessa saa tehdä monipuolista työtä: vastaanotoilla käy potilaita vauvasta ikäihmisiin, sairauksia on kiireellisistä pitkäaikaisiin. Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat vaihtelua työviikkoon. Kaiken kaikkiaan meillä on hyvät ja kattavat palvelutarjonnat potilaille myös muiden ammattilaisten toimesta. Muiden alojen erikoislääkäreitä on omassa talossa useita: geriatria, sisätaudit, radiologia, lastentaudit, oikeus- ja päihdepsykiatria sekä gynekologia.

Nuorten lääkäreiden koulutukseen on panostettu meillä jo vuosia. Olemme kahteen otteeseen saaneet 5 tähteä NLY koulutuspaikkakyselyssä. Kaikilla on oma henkilökohtainen ohjaaja ja ohjaustunti on varattu työohjelmaan. Matalan kynnyksen konsultaatiot toimivat myös muiden kollegojen kanssa erittäin hyvin. Meillä on säännölliset erikoistuvien/YEK-lääkärien omat ryhmäkoulutukset, joissa käsitellään suunnitelmallisesti lokikirjan aiheita rennosti yhdessä keskustellen ja pohtien. Lääkärit tekevät omat työohjelmansa itse eli omaan työpäivään voi vaikuttaa.

Minun päiväni koulutusylilääkärinä ovat hyvin vaihtelevia. Tapaan paljon erikoistuvia lääkäreitä ja ohjaajia eri terveysasemilla, suunnittelen ja valmistelen koulutuksia ja kokouksia sekä järjestelen kandiopetukseen liittyviä asioita. Yhteistyö erilaisten kumppaneiden kanssa sekä oman organisaation sisällä että ulkopuolella on tärkeä osa työtäni. Verkostoituminen ja yhteistyö ovatkin monella eri tasolla osa peruspäivääni.

Työyhteisössäni minut tekee tyytyväiseksi ihmiset, työkaverit, kollegat. Töitä on paljon ja välillä on haastavaa, mutta yhteishenki on kuitenkin vahva ja eteenpäin menemisen meininki näkyy.

Voin suositella Vaasan terveyskeskusta lääkärille, joka haluaa tehdä monipuolista työtä hyvässä porukassa ja koulutusmyönteisessä organisaatiossa. Kaksikielisyys on täällä se positiivinen bonus; potilaat osaavat lähes kaikki sekä suomea että ruotsia eli vähän piilossakin olevaa tai ruostumaan päässyttä ruotsinkielen taitoa täällä pääsee
treenaamaan turvallisessa ympäristössä.

Kaikilla on nimetty ohjaaja ja työohjelmassa on säännöllinen ohjaustunti. Matalan kynnyksen konsultaatiota on joka asemalla, käytössä on sekä puhelin että Skype ja tarvittaessa kollega tulee paikalle potilashuoneeseen. Terveysaseman lääkärikokoukseen voi tuoda haastavia tapauksia kollegojen yhteiseen pohdintaan. Ryhmäkoulutukset vahvistavat nuorten lääkäreiden ryhmäytymistä. Kaikki lääkärit kokoontuvat säännöllisesti yhteiseen meetinkiin.

Terveyskeskuksessa voi tehdä monenlaista ja monipuolista työtä. Meille sopii siis monenlaiset tyypit. Tärkeää on se, että on kiinnostunut ihmisestä kaikkine puolineen ja suhtautuu uteliaasti mutta kunnioittavasti elämän pieniin ja suuriin mysteereihin, joihin potilaita kohdatessa ja hoitaessa
törmää.

Työporukan hyvä yhteishenki tulee ilmi joka päiväisissä keskusteluissa; kokouksissa, koulutuksissa, lounas- ja kahvitauolla. Meillä hymyillään ja nauretaan paljon, välillä lounaalla tuntuu että on jo maanantaina perjantaifiilis. Keväisin on työhyvinvointipäivä, jolloin menemme jonnekin
mukavaan miljööseen ja rauhassa pysähdymme yhdessä miettimään työhyvinvointia lisääviä keinoja arkeen. Pikkujouluja olemme yhdessä viettäneet, joskus jopa speksejä siellä esittäneet.

Vaasa on sopivan iso pieni kaupunki, jossa pyörälläkin pääsee hyvin joka paikkaan. Ulkoilumahdollisuudet on hyvät, valaistuja kuntoratoja löytyy useampia. Muutenkin liikuntaa voi monipuolisesti harrastaa sekä seuroissa että vapaasti itse suunnitellen. Myös kulttuuritarjontaa löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi, siitä pitävät huolen kaupungin suomen ja ruotsinkieliset teatterit, kaupunginorkesteri, useat kuorot, konsertit, museot ja taidenäyttelyt. Vaasan saaristo on kaunis, jos on innostunut vesillä liikkumisesta.

Tervetuloa Vaasaan! Ota rohkeasti yhteyttä, meillä ollaan kaksikielisiä eli täällä pärjää oikein hyvin hiukan piilossakin olevilla ruotsin kielen taidoilla. Tukenasi täällä on hyvä työyhteisö ja kohta myös kielimentori!

Tanja Eriksson, koulutusylilääkäri
Vaasan terveyskeskus

Lue tästä Vaasan terveyskeskusinfo >>

Lisätietoa Vaasasta sinulle antaa Meri Tuunainen >>